Elinvoimaista organisaatiota ohjaa tarkoitus, ydintehtävä

purpose

”Motivation – nonsense. All that people need to know is why their work is important.” W. Edwards Deming

”When our mission is to serve others, we don’t think as much about ourselves. Channeling our energy toward worthy pursuits is infinitely more effective in governing behavior than draconian compliance programs.” Dennis Bakke

“I don’t know what the meaning of life is, but if it isn’t working hard so the shareholders can make more money, then we are in trouble.” @existentialcoms

Elinvoimaisen organisaation tarkoitus on yhtäältä hyvin pragmaattinen ja konkreettinen, organisaation toimintaa ohjaava, ja toisaalta idealistinen, ihmisen kokemaa arvoperustaa ja motivaatiotekijöitä ymmärtävä ja hyödyntävä. Aivan kuten ihminen myös organisaatio tarvitsee yhteisen kompassin, joka tarvittaessa palauttaa toiminnan raiteilleen.

Lähes kaikki organisaatiot väittävät, että niillä on tarkoitus, ydintehtävä, missio; todellisuudessa toimintaa ohjaava prioriteetti on usein kuitenkin raha.

Organisaatioiden hallitukset tavoittelevat taloudellista voittoa. Johto palkitaan sen perusteella. Sijoittajat perustavat päätöksensä siihen. Analyytikot painottavat sen merkitystä. Liiketoimintaopetus pitää huolen, että myös tulevaisuuden toivot oppivat taloudellisen voiton painotuksen hyvissä ajoin.

Vain harvoilla organisaatioilla on selkeästi määritelty tarkoitus, ydintehtävä, joka ohjaa käytännön toimintaa. Elinvoimaisessa organisaatiossa tarkoitus mahdollistaa organisaation toimimisen systeeminä, joka ei kilpaile sisäisesti, vaan toimii kokonaisuutena. Tarkoituksen kautta johdettu organisaatio hyödyntää myös ihmisen kokemasta merkityksestä kumpuavaa energiaa.

Elinvoimainen organisaatio on olemassa tehdäkseen omalla tavallaan elämästä parempaa, luodakseen arvoa yhteiskuntaan. Organisaation tarkoitus, ydintehtävä, on auttaa ja luoda arvoa asiakkaalle.

Toimiakseen systeeminä organisaatio täytyy suunnitella ja rakentaa toteuttamaan ydintehtäväänsä. Ellei näin tehdä organisaation osat, toiminnot ja yksiköt, väistämättä hyötyvät ja kasvattavat valtaansa toisten osien ja kokonaisuuden kustannuksella.

Ydintehtävänsä ohjaamana organisaation tekemisessä säilyy fokus. Palkitseva ja itseään ruokkiva vuorovaikutus ja yhteistyö mahdollistuvat, kun sisäinen kilpailu puuttuu ja toiminnassa vallitsee selkeys.

Jos organisaatiolla ei ole tarkoitusta, ydintehtävää, toiminta saattaa saada lyhytjänteisiä ja opportunistisia piirteitä. Isossa kuvassa organisaatio voi lähteä mukaan hankkeisiin, jotka kyllä vaikuttavat taloudellisesti lupaavilta, mutta eivät ole sen ytimessä, vaan ristiriidassa sen kulttuurin, toimintatavan kanssa.

Tarkoituksella on merkittävä toimintaa ohjaava vaikutus myös ruohonjuuritasolla. Sisäisillä tavoitteilla johdetussa työssä toiminta ja aika on rajattu. Tarkoituksen ohjaamassa työssä on kyse siitä, että sekä työntekijä että asiakas saavat mahdollisuuden kokea merkitystä vuorovaikutuksessa. Kun asiakas tarvitsee palvelua, työntekijä tekee voitavansa auttaakseen häntä; tarkoitus mahdollistaa omaehtoisen toiminnan.

Ihmiset etsivät merkitystä elämälleen myös työssä. He haluavat tietää, miksi ja minkä asian puolesta he tulevat töihin.

Ihmistä motivoi syvimmin yhteinen tarkoitus ja kasvu. Ihmiset haluavat tehdä työtä toisten kanssa, joita yhdistää yhteinen kutsumus. Ihmiset haluavat tehdä työtä, jonka sosiaalinen vaikutus tuntuu laajalti ja tekee myös muiden elämästä jollain tavalla parempaa. Ihmiset haluavat tuntea olevansa osa jotain organisaatiota suurempaa.

Päästäkseen kiinni energiaan ja motivaation lähteeseen organisaation täytyy järjestää työ siten, että työntekijät voivat kokea, että organisaatio tekee omalla tavallaan yhteiskunnasta paremman paikan.

Syvimmiltään meitä ei kiinnosta niinkään, mitä voimme saada, vaan haluamme antaa, laittaa itsemme likoon yhteisen puolesta. Meillä on mahdollisuus kukoistaa, kun meillä on organisaation tuki ja resurssit vaikuttaa asiassa, joka sytyttää meidät.

Jos organisaatiolla ei ole toimintaa ohjaavaa tarkoitusta, voiko työn merkitys olla kollektiivisesti muuta kuin tehtävien suorittamista ja tavoitteisiin pyrkimistä?

Jos tarkoitus on keskeinen toimintaa määrittävä tekijä, miksi se näkyy niin vähän organisaatioiden arjessa?

Kyse on vallalla olevista ajattelumalleista, siitä, miten organisaatioita johdetaan. Valtaosaa organisaatioista johdetaan sisäisten, ylhäältä hierarkiasta tulevien tavoitteiden kautta. Tällöin pragmaattinen johto ei näe organisaation tarkoituksessa mitään käytännön hyötyjä, sillä päätökset tehdään sikariportaassa muilla perusteilla. Tarkoitus ei ohjaa toimintaa, vaan sisäiset tavoitteet.

Mistä sitten tunnistaa, ohjaako tarkoitus, ydintehtävä organisaation toimintaa?

Organisaation tarkoitus vetää ideallaan ja toiminnallaan sidosryhmiä ja asiakkaita puoleensa. Organisaatio tunnetaan tarkoituksestaan, arvolupauksestaan.

Esimerkiksi Buurtzorgin toimitusjohtaja Jos De Block on toiminnallaan tehnyt selväksi, että organisaation olemassa olon tarkoitus – auttaa ihmisiä elämään merkityksellistä ja autonomista elämää – on organisaatiota itseään suurempi. Hän käy puhumassa eri puolilla maailmaa siitä, miten ja miksi Buurtzorg toimii. Hän myös konsultoi kilpailijoita – ilmaiseksi. Toiminnan tarkoitus on itse organisaation yläpuolella.

Tietokirjailija Jim Collins nosti organisaation tarkoituksen yhdeksi organisaation kestävää menestystä selittäväksi tekijäksi bisneskirjallisuuden klassikossa From Good to Great. Kirjan sisältö perustuu laajaan pitkän aikajänteen tietoon jenkkiorganisaatioista.

 

Collins, James C. (2001). Good to Great: Why Some Companies Make the Leap… and Others Don’t.
Lencioni, Patrick M. (2012). The Advantage: Why Organizational Health Trumps Everything Else In Business.